Koulutuksen sisältö ja kesto

Koulutuksen sisältö

Koulutuskorvauksen perusteena olevan koulutuksen tulee olla työnantajan järjestämää koulutusta, joka ylläpitää ja edistää työntekijän ammatillista osaamista. Lisäksi koulutuksen tulee sisältyä työnantajan laatimaan koulutussuunnitelmaan.

Koulutuksen tulee

  • liittyä työntekijän nykyisiin tai tuleviin työtehtäviin työnantajan palveluksessa
  • olla ohjattua ja kontrolloitua
  • ja käytetyn ajan tulee olla todennettavissa.

Koulutuskorvaukseen oikeutettava koulutus

  • voi olla erilaista työntekijöille annettavaa lisä- tai täydennyskoulutusta, kuten esim. ulkopuolisen järjestämät kurssimuotoiset koulutukset, seminaarit ja konferenssit sekä sisäiset koulutukset.
  • voi tähdätä lakisääteisten vaatimusten täyttämiseen, esim. työssä tarvittavien lupien suorittamiseen.
  • voi olla järjestetty myös verkkokoulutuksena.

Perehdytys, työnopastus ja työssä oppiminen

Koulutuskorvausta ei saa tavanomaisesta työhön perehdytyksestä tai työnopastuksesta. Esimerkiksi uuden tai työtehtäviään vaihtavan työntekijän perehdyttäminen työtehtäviin ei ole koulutuskorvaukseen oikeuttavaa koulutusta. Koulutuskorvaukseen ei myöskään oikeuta tavanomainen työnopastus, jota annetaan uusien laitteiden, työmenetelmien tai työohjeiden käyttöönoton yhteydessä.

Koulutuskorvausta voi hakea, jos esimerkiksi uusien laitteiden tai työmenetelmien käyttöönoton yhteydessä työntekijöille järjestetään erillinen koulutustilaisuus tai kurssi, ja tämä koulutus sisältyy koulutussuunnitelmaan.

Jos esimerkiksi henkilöstöhallinnossa otetaan käyttöön uusi palkanlaskentajärjestelmä, jota varten järjestetään kahden päivän pituinen koulutus, joka on huomioitu koulutussuunnitelmassa, on kyseessä koulutus, jonka perusteella voi hakea koulutuskorvausta.

Koulutuskorvaukseen ei myöskään oikeuta työssä oppiminen, kuten esimerkiksi oppisopimusoppilaiden työtehtävien opettelu käytännön työssä. Sama koskee työnkiertoa, jossa uusien työtehtävien omaksuminen tapahtuu käytännön työssä. Edellä mainittuihin tilanteisiin liittyvät erilliset koulutukset tai kurssit saattavat kuitenkin täyttää koulutuskorvausta koskevat edellytykset.

Koulutuksen kesto

Koulutuskorvausta voi saada enintään kolmelta koulutuspäivältä työntekijää kohti vuodessa. Koulutuspäivänä pidetään päivää, jona koulutuksen kesto on ollut vähintään kuusi tuntia. Koulutuspäivä voi muodostua myös useasta koulutuksesta tai koulutusjaksosta, joiden yhteenlaskettu kesto kalenterivuonna on vähintään kuusi tuntia. Koulutuksen on kestettävä yhtäjaksoisesti vähintään yhden tunnin.

Eli yksi koulutuspäivä vastaa 6 tunnin koulutusta, kaksi koulutuspäivää 12 tunnin koulutusta ja kolme koulutuspäivää 18 tunnin koulutusta.

Esimerkki: 
Työnantaja on järjestänyt työntekijöilleen koulutusta siten, että henkilö A on ollut koulutuksessa 10 tuntia, henkilö B 22 tuntia ja henkilö C 5 tuntia. Työnantaja voi hakea koulutuskorvausta henkilön A osalta yhdeltä koulutuspäivältä ja henkilön B osalta kolmelta koulutuspäivältä. Henkilön C osalta koulutuskorvausta ei voi hakea, koska koulutuspäivän kuuden tunnin vähimmäisvaatimus ei täyty.

Koulutuspäivän muodostavien koulutusten ei tarvitse liittyä samaan kokonaisuuteen tai aihepiiriin. Koulutuspäivät lasketaan työntekijäkohtaisesti, joten eri työntekijöiden koulutusjaksoja ei voida laskea yhteen koulutuspäivien laskennassa.

Esimerkki:
Työnantaja järjestää ruotsin kielen kurssin toimihenkilöille, jotka tarvitsevat työssään kielitaitoa. Kurssi järjestetään kerran viikossa tunnin mittaisina jaksoina kymmenen viikon ajan. Kurssin kokonaiskesto on kymmenen tuntia, joten työnantaja voi hakea koulutuskorvausta 1 päivältä kurssille osallistunutta työntekijää kohti.

Lyhyet, enintään 15 minuutin pituiset, koulutuksenaikana pidetyt virkistystauot voidaan laskea osaksi koulutusta. Esimerkiksi puolen tunnin ruokataukoa ei voida sisällyttää koulutukseen käytettyyn aikaan. Koulutuskorvauksen saamisen edellytyksenä on, että työntekijä on osallistunut koulutukseen. Korvausta ei voi hakea, jos työntekijä on estynyt esimerkiksi sairauspoissaolon takia osallistumasta koulutukseen.

Palkallisuus

Koulutuskorvauksen edellytyksenä on, että työnantaja maksaa työntekijälle koulutuksen ajalta palkkaa. Koulutuskorvausta ei voi saada koulutuksesta, johon työntekijä on osallistunut loma- tai vapaa-aikanaan. Koulutuskorvausta ei voi hakea niiden työntekijöiden koulutuksesta, joiden palkkakustannuksiin on myönnetty julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) 7 luvun 1 §:ssä  tarkoitettua palkkatukea.

Julkaistu 24.9.2015

Ota yhteyttä

 

Palvelemme sinua arkisin klo 9.0016.15

Työttömyysvakuutusmaksut

Vakuutusmaksujen perintä ja reskontra

Vaihde

075 757 0500 (pvm/mpm)

asiakaspalvelu(at)tvr.fi

Siirry lähettämään suojattu sähköpostiviesti >

075 757 0503 (pvm/mpm)

perinta(at)tvr.fi
vakuutusmaksut.reskontra(at)tvr.fi

09 6803 7380

info(at)tvr.fi

Fax 09 6803 7358