Syventävät ohjeet

Tarkastelujakso

Tarkastelujaksolla tarkoitetaan aikaa, jolta maksetut ansiosidonnaiset työttömyysetuudet otetaan huomioon yhteensovitusta laskettaessa. Tarkastelujakso alkaa pääsääntöisesti työsuhteen päättymisen jälkeisestä päivästä ja vastaa pituudeltaan aikaa, jolta työntekijälle maksetaan vahingonkorvausta työsuhteen perusteettoman päättämisen vuoksi menetetyistä palkkaeduista.

Jos työntekijälle maksetaan korvausta noudattamatta jätetystä irtisanomisajasta, tämä korvaus siirtää tarkastelujaksoa korvattavan irtisanomisajan verran.

Tarkastelujakso on yhteensovituksen kannalta merkittävä, sillä työntekijän saamat työttömyysetuudet otetaan huomioon vain tarkastelujakson ajalta. Jos työntekijä on saanut etuuksia vasta tarkastelujakson jälkeen, ei yhteensovitusta tule tehtäväksi.

Esimerkki tarkastelujakson kohdentumisesta

Työnantaja Oy purki Tapio Työntekijän työsuhteen 20.4.2014. Tapio riitautti työsuhteen päättymisen, ja tuomioistuin velvoitti Työnantajan maksamaan Tapiolle

  • kahden kuukauden irtisanomisajan palkkaa vastaavan korvauksen sekä 
  • kahdeksan kuukauden palkkaa vastaavan korvauksen työsuhteen perusteettoman päättämisen johdosta menetetyistä palkkaeduista.

Laskennallinen irtisanomisaika kohdistuu tapauksessa ajalle 21.4. - 20.6.2014 ja tarkastelujakso ajalle 21.6.2014 - 20.2.2015.

Kokonaiskorvauksen erittelyvelvollisuus sopimustilanteissa

Sopimuksessa on erikseen mainittava sovittu kokonaiskorvaus sekä siihen sisältyvä työntekijälle työttömyydestä johtuvista, ennen sopimuksen tekemistä menetetyistä palkkaeduista maksettava korvaus. Sopimuksessa on siis eriteltävä korvattavan aineellisen vahingon ja mahdollisen aineettoman vahingon määrä, jotta lain mukainen vähennys voidaan kohdistaa oikeaan korvausosuuteen.

Sopijapuolten velvollisuutena on eritellä korvauksen osat todellisten olosuhteiden mukaan. Jos sopimuksessa sovittu aineettoman vahingon määrä on ilmeisessä epäsuhteessa siihen, mitä tuomioistuin vastaavassa asemassa tuomitsisi, voi tilanne muuttua lain kiertämiseksi. Osapuolten tarkoituksesta riippuen kyseistä osuutta voidaan pitää joko lainkiertotarkoituksessa solmittuna vähentämissopimuksena tai työttömyysturvalain mukaisena päivärahaoikeuden estävänä, ja näin ollen jaksotuksen tai takaisinperinnän aiheuttavana, muuna taloudellisena etuutena.

Aineellinen vai aineeton vahinko

Korvauksen suuruutta määrättäessä lähtökohtana on työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä työntekijälle aiheutuneen aineellisen vahingon määrä. Korvauksen määrää suurentaa se, liittyykö työsopimuksen päättämisperusteeseen tai päättämismenettelyyn työntekijän henkilöä loukkaavia piirteitä. Perusteettomasta työsopimuksen päättämisestä tuomittavan aineettoman vahingonkorvauksen tulisi olla sitä suurempi mitä enemmän työntekijää loukkaavia piirteitä tai työnantajan piittaamattomuutta noudattaa lakia asiassa on ilmennyt.

Aineettoman vahingon määrää arvioidaan muun muassa sillä perusteella, kuinka vakavalla tavalla työsopimuksen perusteeton päättäminen on kohdistunut työntekijän henkilöön loukkaavasti ja missä määrin työnantajan voidaan katsoa työsopimusta päättäessään osoittaneen piittaamattomuutta työsuhteesta johtuvia velvoitteitaan kohtaan.

Käytännössä keskeisin aineettoman vahingon korvaamiseen vaikuttava tekijä on työsopimuksen päättämisen peruste. Lähtökohtaisesti palkkaetujen menetyksen päälle ei voi tulla myös aineetonta korvausta, jos kysymyksessä on riittämättömillä tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla tapahtunut työsuhteen päättäminen, eikä työsuhteen päättämiseen sisälly työntekijän henkilöä koskevaa loukkausta. Jos taas päättämisen perusteena ovat olleet riittämättömät työntekijän henkilöön liittyvät seikat, sisältää työsuhteen päättäminen usein myös työntekijän henkilöön liittyvän loukkauksen. Tältä osin muissa kuin yksinomaan tuotannollisin ja taloudellisin perustein toimitetuissa työsuhteen päättämistilanteissa korvaus aineettomasta vahingosta voi olla perusteltavissa.

Työsopimuslain 12 luvun 3 §:n 2 momentin mukaan tuomioistuin voi tehdä korvauksesta pääsäännön mukaista vähennystä pienemmän vähennyksen tai jättää vähennyksen kokonaan tekemättä, jos se on

  • korvauksen määrä
  • työntekijän taloudelliset ja sosiaaliset olot sekä
  • hänen kokemansa loukkaus huomioon ottaen kohtuullista.

Korvauksen määrä

TVR:n tulkinnan mukaan pieni tai pienehkö korvaus voi olla yksi huomioon otettavista seikoista katsottaessa vähennyksen pienentäminen tai jopa kokonaan pois jättäminen kohtuulliseksi. Korvauksen määrä vaikuttaa myös taloudellisten olojen arviointiin. Mikäli kantaja saa suuren korvauksen, hänen taloudellinen tilanteensa kohenee lain mukaisesta vähennyksestä huolimatta. Lisäksi on muistettava, että kantaja saa täyden korvauksen ansionmenetyksestään pääsäännön mukaistakin vähennystä käytettäessä.

Taloudelliset ja sosiaaliset olot

Työntekijän perusteettomasta työsopimuksen päättämisestä aiheutuneella työttömyyden pitkittymisellä voisi olla sellainen vaikutus työntekijän taloudelliseen tilanteeseen, että säännös voisi tulla sovellettavaksi. Esimerkkinä arvioinnissa huomioon otettavista seikoista on myös työntekijän huoltovelvollisuuden määrä ja hänen kanssaan samassa taloudessa asuvien asema.

Harkittaessa vähennyksen pienentämisen edellytyksiä työntekijän taloudellisen ja sosiaalisen tilanteen on lähtökohtaisesti oltava niin vaikea, että työttömyyspäivärahan vähentäminen pääsäännön mukaisesti olisi työntekijän kannalta kohtuutonta. Työttömyysturvalain takaisinperintäsäännöstä sovellettaessa näytöksi on hyväksytty esimerkiksi sosiaalilautakunnan vahvistama todistus henkilön tuloista ja varallisuudesta.

Loukkaus

Työsuhteen päättäminen on lähes aina työntekijää loukkaava toimenpide. TVR:n käsityksen mukaan kohtuullistamissäännöstä ei kuitenkaan ole tarkoitettu käytettäväksi automaattisesti aina, kun työsuhteen päättämiseen liittyy työntekijää loukkaavia piirteitä. Kohtuullistamissäännöksen soveltaminen edellyttää lisäksi, että myös muut säännöksessä mainitut perusteet täyttyvät.
Oikeuskirjallisuuden mukaan työntekijän kokema loukkaus vaikuttaa ensisijaisesti korvauksen kokonaismäärän suuruuteen ja sen jakautumiseen. Mikäli tuomioistuin tuomitsee osan korvauksesta korvauksena aineettomasta vahingosta, on tarkkaan harkittava, onko enää riittäviä perusteita kohtuullistaa TVR:lle tulevaa osuutta kantajan kokeman loukkauksen perusteella.

Kohtuullistaminen sovittaessa vahingonkorvauksesta

Myös korvauksesta sovittaessa siitä voidaan tehdä työsopimuslaissa säädettyä pienempi vähennys tai jättää vähennys kokonaan tekemättä, jos lain mukaiset edellytykset vähennyksen kohtuullistamiselle täyttyvät.

Sopimusosapuolten velvollisuutena on todellisten olosuhteiden mukaan harkita, onko olemassa perusteita pienemmän vähennyksen tekemiseen. Työsopimuslain mukaisen vähennyksen pienentäminen ei kuitenkaan voi tapahtua ilman lain mukaisten perusteiden nimenomaista toteamista. Jos TVR:lle tehtävä vähennys tehdään lain mukaista pienempänä tai vähennystä ei tehdä lainkaan, sopimukseen tai erilliseen sopimusliitteeseen tulee kirjata riittävä selvitys vähennyksen kohtuullistamisen tai kokonaan pois jättämisen perusteista.

Yhteensovitettavat etuudet

TVR:lle tehtävää vähennystä laskettaessa huomioidaan työttömyyskassan työntekijälle tarkastelujakson aikana maksamat etuudet. Jos työntekijä on saanut etuutta työttömyyskassan sijaan Kelalta, tehdään myös vähennys Kelalle.

Perussuuruinen ansiopäiväraha on aina yhteen sovitettava etuus. 1.1.2014 jälkeen maksetut päivärahan korotusosat ovat myös aina yhteensovitettavia etuuksia. Työvoimapoliittisten toimenpiteiden ajalta maksettava ylläpitokorvaus (9 tai 18 euroa päivässä) ei ole kuitenkaan työttömyysturvalain mukainen korotusosa, joten sitä ei huomioida yhteensovitusta laskettaessa. Vuonna 2013 ja sitä aiemmin maksettuihin päivärahoihin saattaa sisältyä myös muita korotusosia, joita ei huomioida yhteensovituksessa.

Julkaistu 25.9.2015

Ota yhteyttä

 

Palvelemme sinua arkisin klo 9.0016.15

Työttömyysvakuutusmaksut

Vakuutusmaksujen perintä ja reskontra

Vaihde

075 757 0500 (pvm/mpm)

asiakaspalvelu(at)tvr.fi

Siirry lähettämään suojattu sähköpostiviesti >

075 757 0503 (pvm/mpm)

perinta(at)tvr.fi
vakuutusmaksut.reskontra(at)tvr.fi

09 6803 7380

info(at)tvr.fi

Fax 09 6803 7358